Avoimet Portit Kristiinankaupungissa

Eilinen päivä kului Kristiinankaupungin Avoimet Portit tapahtumassa. Se oli ensimmäinen kerta minulle ja menetin sydämeni ihan täysin tälle tapahtumalle. Jos pidät vanhoista rakennuksista, idyllisestä miljööstä ja pikkukaupungin tunnelmasta, niin tämä tapahtuma on kuin tehty sinulle.
Puutarhoista ja rakentamisesta kiinnostuneet saavat myös monen monta vinkkiä ja ideaa. Meillä on jo paperille piirrettynä takapihalle uudistuksia.

Tämä postaus ei kuvien osalta ole mitään teknistä ilotulistusta, sattuneesta syystä. Tämä bloggaaja kun unohti kameran kotiin, taisin olla jo aamulla niin fiilareissa sateesta huolimatta, että näin pääsi tohinassa käymään. No, onneksi on kännykkäkamerat ja näillä kuvilla mennään nyt.

Sade ei oikeastaan latistanut tunnelmaa, vaikkakin vettä tuli välillä ihan tosissaan maahan saakka. Sateenvarjojen kanssa soudettiin sitten eteenpäin ja olihan sade aivan mainio syy pitää paussi, jos toinenkin, toinen toistaan hurmaavimmissa pikku kahviloissa.

Tässä postauksessa muutamia kohteita mitkä jäivät itselleni erityisesti mieleen, kaikkia kohteita ei ehditty päivän aikana kiertämään. Täytyy muuten antaa erityismaininta Pihakahvila Jyllin ihanista itsetehdyistä possumunkeista, ne veivät kielen mennessään. Ylimmässä kuvassa oleva Felénin talo sai myös huokailemaan ihastuksesta.

Yllä olevat kuvat (paitsi roikkuvat pupukorvaiset..) ovat Itäiseltä pitkäkadulta Marit Hämäläisen kohteesta. Siellä oli viehättävä Kakku-ja Keksikahvila vanhassa suojelukohteena olevassa ulkorakennuksessa, kuvassa näkyy vain osa siitä. Saimme mielenkiintoista tietoa talon ja piharakennuksen kunnostusprojektista. Esim. mitä kekseliäisyyttä onkaan vaatinut vanhan piharakennuksen suoristaminen ja rakennuksen asettelu takaisin kivijalan päälle. Se ei ollut vielä valmis, mutta voin vain kuvitella, että siitä tulee aivan upea. Aidattu pihapiiri oli kuin pieni huone ja siellä oli monta kivaa pientä yksityiskohtaa, mm. tuo lyhdyn takana oleva vanha sängynpääty ihastutti. Pupukorvaiset taisivat roikkua Hemslöjdsgårdenissa. :)

Raija ja Eero Kärkkäisen pihapiiri ihastutti kekseliäisyydellä ja lämpimällä tunnelmalla. Kohteessa oli myös taidenäyttely ja keramiikka- ja käsitöitä myytävänä. Tämä piha oli oiva esimerkki siitä, että hyvällä suunnittelulla ja ideoinnilla pieneenkin pihaan saa mahtumaan vaikka mitä tarpeellista. Tämä viehättävä piha piti sisällään verstaan, vajan, kompostin, huvimajan, kasvihuoneen, kasvimaan, maakellarin ja monta upeaa ja vehmasta istutusta. Tässä oli kaikki tarpeellinen toimivana viihtyisänä kokonaisuutena.

Täällä oli tarjolla kakkuja, kahvia ja mehua. Join ehkä parasta koskaan saamaani raparperimehua ja söin tyttären tekemää Kultarannan pumpulikakkua, ihanaa oli sekin. Meillä tuli tässä kohteessa tunne, että ei olisi halunnut lähteä pois, lämmin tunnelma ja aivan ihastuttava perhe. Unohdin ottaa muuten kuvan mahtavasta sadevedenkerääjästä. Rännin alle oli tehty tyylikäs puusäiliö jonne vesi valui ja säiliössä olevasta hanasta veden saa kätevästi valutettua kannuun. Ja huomaatteko, että vanhoja kottikärryjäkin voi hyödyntää vaikka istutusalustana. :)

Tämä 1700-luvun pihapiiri sai myös ihastuneita huokailuja osakseen. Ulkorakennusten ympäröimä pihamaa on tyypillinen sen ajan piha. Tällainen menneen ajan tunnelma herättää vain niin paljon tunteita itsessäni, mitä kaikkea onkaan tapahtunut tuossa pihassa yli 300-vuotta sitten, sitä voi vain arvailla.

Kävimme lounaalla torin laidalla olevassa Castrossa, paikka oli modernin viihtyisä ja runsaassa lounaspöydässä oli paljon vaihtoehtoja mistä valita. Paikkaa voi kyllä suositella lounaspaikaksi. Tämä tapahtuma pitää itse kokea, muutamalla kuvalla ei saa millään välitettyä tunnelmaa mikä siellä oli. Lähimatkailua parhaimmillaan ja ehdottomasti kannattaa lähteä vähän kauempaakin. Iso kiitos kaikille jotka pitivät portteja avoinna.

Nyt lähden toteuttamaan niitä puutarhasuunnitelmia, heippa!