Tähtihetkiä

Koirankasvattajan tähtihetkiä vietettiin täällä tiistaina :).

Meidän Ukosta tuli kaksoisvalio, eli Ukko saavutti viimeisen

 käyttövalion arvoon oikeuttavan koetuloksen hirvenhaukkukokeessa.

Aikaisemmin Ukko on saavuttanut suomen muotovalion arvon 

näyttelyissä. Kun koira on saavuttanut valion arvot, sekä näyttely että 

koe puolella, puhutaan kaksoisvaliosta. Niin ylpeä tästä pojasta <3, 

FI KVA FI MVA Lumikallion Ukko.

Nämä ovat tosiaan näitä koiraharrastajan tähtihetkiä, joista haluaa kyllä 

tosissaan ottaa ilon irti. Kaikki se työ ja yrittäminen palkitaan. Kaikki

ne hetket, kun kyseenalaistat koko tekemisen, saa merkityksen. Kaikki 

ne sateessa ja pimeässä tarvotut kilometrit tuovat tulosta. Kaikki ne toistot,

kehumiset ja rapsutukset maksetaan takaisin. Kaikki se, mitä olet koiran 

kanssa syntymästä asti tehnyt, kulminoituu tähän hetkeen minkä olet 

tavoitteeksi asettanut. Kyllä siitä saa tai oikeastaan pitääkin silloin iloita

ja kunnolla.

Meillä mieheni harrastaa metsästystä ja käy kokeissa. Ollaan todettu, 

että näyttelyissäkin kehä hommat sopii paremmin hänelle. Häärin siellä 

taustalla mukana jokapäiväisissä toimissa, niitä ei kyllä sovi ollenkaan 

väheksyä, siellä se pohja tehdään ja koiran luottamus ansaitaan. Liian 

paljon on vielä koiria jotka napataan suoraan häkistä mukaan näyttelyyn 

tai kokeeseen, sitten todetaan, että onpa huono koira kun ei toimi. Sanoisin, 

että onpa huono isäntä/emäntä joka ei ymmärrä, että koira vaatii paljon 

treenaamista ja kontaktointia perheeseen ennen kuin siltä voi mitään 

vaatiakkaan. Ei auta, että koe/näyttelypäivän aamuna annat muutaman 

rapsutuksen ja lässytät ihanasti (jos sitäkään). Koira pitää ottaa osaksi 

perhettä ja se ansaitsee huomiota joka ikinen päivä. Jos ei pysty sitä
antamaan, kannattaa miettiä olisiko jossakin muussa perheessä parempi
paikka koirallesi. Ei voi vaatia, jos ei mitään annakkaan!

No niin, täällä jatketaan iloitsemista ja sitten suunnataan kohti seuraavia 

haasteita ja suunnitelmia koirien kanssa.