Terveellinen kaurakeksi

Blogia lukeville on varmasti käynyt selväksi, että helpot ja nopeat terveelliset herkut ovat mieleeni. Tänään täällä on herkuteltu terveellisillä kaurakekseillä. Näiden keksien tekoon ei paljoa aikaa kulu ja raaka-aineita tarvitset vain kolme. Näihin kekseihin sopii mainiosti ylikypsät banaanit, halutessa keksit voi maustaa ceyloninkanelilla ja koristella raaka-suklaalla.

Sekoitin banaanit ja kaurahiutaleet blenderillä ja lisäsin omenapalat joukkoon. Käytin ruokalusikkaa apuna muotoilussa. Paistoin keksejä 175 asteessa noin vartin, valmiita keksejä taikinasta tuli 6 kpl. 

Nämä keksit ovat sokerittomia, gluteenittomia ja maidottomia.




Alkuperäisen idean kekseihin olen löytänyt Vilma P.-blogista.

Seuraatko jo Lumikallio-blogia Facebookissa, sieltä löydät helposti blogin uusimmat päivitykset.

Keittiössä juuri nyt

Keittiön ruokailutila näyttää tänään tällaiselta, rappujen alla ollut rottinkituoli on seilannut vaihteeksi keittiöön. Pidän kovasti kalusteista mitä voi helposti siirrellä huoneesta toiseen, tämä rottinkituoli on osoittautunut juuri sellaiseksi. Meidän saunatuvalla olisi vielä toinen samanlainen tuoli, olenkin harkinnut myös sen tuomista tänne sisätiloihin. 

Pohdin joskus, että krysanteemit olisi vähän mummomaisia, siitä huolimatta niistä on tullut ihan lempikukkiani, varsinkin tuo kerrottu krysanteemi on tosi söpö. Krysanteemin hyvä kestävyyskin on pelkkää plussaa. Huomenna lähden yökyläilemään, joten toivottelenkin jo tänään mukavat viikonloput kaikille!

-Outi-




Tiinan ihastuttava koti

Tie kiemurtelee peltojen keskellä, jossa juuri palanneet joutsenet oikovat siipiään. Ajelemme kohti pohjalaistaloa, jonka blogiystäväni Tiina (Siskonpaneelisoppaa blogista) on perheineen ostanut ja remontoi sitä kodiksi. Talolla on mielenkiintoista historiaa, siellä on toiminut leipomo ja myöhemmin myös pieni limsatehdas. Talo on rakennettu noin vuonna 1920 kierrätyshirsistä. 

Kotia remontoidaan itse hiljalleen, osa huoneista onkin vielä tekeillä. Tämä koti on täynnä ihastuttavaa vanhaa tunnelmaa sekä kauniita yksityiskohtia, ja siellä näkyy myös itse tekemisen taito, arvostan sitä taitoa kovasti. Suhtaudun hyvin tunteellisesti vanhoihin taloihin, olen itsekin sellaisessa lapsuuteni viettänyt. Vanhoissa taloissa on vain sellaista hienoa tunnelmaa, mitä uusiin ei valitettavasti saa millään syntymään. Kertoohan ne vanhojen talojen seinät ja ovet ihan omaa tarinaansa.

SObloggaajien puheensorina ja nauru täyttikin pian talon, skumppaa ja herkkuja unohtamatta. Juttelimme vähän SOblogien suunnitelmista ja kaikesta muustakin mahdollisesta. Menossa oli mukana myös perheen berninpaimenkoira Villa ja maatiaskissa Mekkala. :)

Keittiössä on kaunis vanha puuhella, hauska yksityiskohta on myös tuo vanhasta ikkunasta tehty kaapinovi. 



Ruokailutilan seinä on tapetoitu vanhoilla talosta löytyneillä sanomalehdillä. Ruokapöydän ympärillä olevat tuolit ovat hauskasti erilaisia ja erivärisiä. Pöydän päällä olevat lamput on tehty itse, tästä Tiinan postauksesta ne näkyvät paremmin.


Olohuoneessa on löytynyt hienosti sopusointu uuden ja vanhan kesken. Kattovalaisimet on tehty tässäkin huoneessa itse, talosta löytyineistä lasikuvuista.


Näkymää keittiöstä olohuoneen läpi ruokailutilaan. Pidän tuosta ratkaisusta, että alkuperäiset pienet oviaukot on tehty isommiksi ja näin saatu valoisuutta sekä avaruuden tuntua tiloihin.


Kauniita yksityiskohtia keittiöstä ja vessasta. Jaksan ihastella näitä itse tehtyjä valaisinideoita, ihan huikeita.


Makuuhuoneessa herkkä kukkatapetti yhdistyy kauniisti  hirsiseiniin ja muihin vähän raffimpiin yksityiskohtiin. Mikäli sinua kiinnostaa vanhojen hirsiseinien järkevä käsittely, lue Tiinan tämä postaus, missä kerrotaan vanhojen hirsiseinien käsittelystä itse tehdyllä munatemperalla ja öljyvahalla.


Villa ei nyt vaan jätä ketään kylmäksi. <3


Kiitos Tiina ja muut mukana olleet tästä ihasta illasta! <3

Raikas jäätelökakku

Maaliskuu on meidän perheessä juhlakuukausi, täällä vietetään nimittäin kahdet synttärit. Eilen oli ensimmäiset ja niitä juhlistettiin raikkaalla jäätelökakulla, joka on meillä yksi suosikkiherkuista. Laitoin teille ohjeen postauksen loppuun. Jäätelökakun tekemiseen ei mene kauaa aikaa, pakastumassa sen tosin pitää olla vähintään muutama tunti. 

Kukkamaljakossa loistavat keltaiset tulppaanit, ne tuovat mukavasti aurinkoa tähän sateiseen päivään. Mihin katosi se eilinen aurinkoinen sää, sitä lisää nyt kiitos. Tänään illalla on tiedossa blogiystävien tapaamista, siitä kuulette varmasti myöhemmin lisää. Nyt toivottelen teille kaikille oikein mukavaa viikonloppua. 

Nähdään taas!

Outi




Raikas jäätelökakku

(laktoositon)

200g Digestive keksejä (laktoositon)
100g maustamatonta sulatejuustoa (laktoositon)
1,5dl sokeria
3,5dl vispikermaa (laktoositon)
3       keltuaista
3       valkuaista

- murskaa keksit piirakkavuoan pohjalle (halk. 26cm)
- erottele valkuaiset ja keltuaiset
- vatkaa sähkövatkaimella juusto, keltuaiset ja sokeri tasaiseksi
- lisää joukkoon kerma ja vatkaa kuohkeaksi
- lisää lopuksi valkuaiset ja vatkaa tasaiseksi kuohkeaksi massaksi
- kaada varovasti keksimurskan päälle
- laita pakastimeen muutamaksi tunniksi
- koristele halutessa valkosuklaalla


Lumikallio blogi löytyy nyt Instagramista nimellä @lumikallio_outi

Kukkailottelua//Mansikkatilan mailla

Työhuoneen yksityiskohtia

Tässä postauksessa muutamia kuvia meidän työhuoneesta. Työhuoneeseemme on eksynyt myös yksi ylimääräinen sänky, mikä on osoittautunut oikein oivaksi kalusteeksi sinne. Sänky työhuoneessa voi kuulostaa vähän hassulta, mutta se toimii enemmänkin sellaisena sohvasänkynä (vai sänkysohvana), ja toki tarvittaessa myös vieraspetinä. Siinä on mukava lukea tai vaikka blogata rauhassa, jos ei työpöydän äärellä istuminen inspiroi.

Kaikki epämääräiset paperipinot löytyvät huoneessa olevasta kaapistosta, rehellisyyden nimissä täytyy kuitenkin sanoa, että työpöydän vasemmalla puolella on ei niin kauniit lokerikot, mitkä pursuvat kaikenlaisia papereita. Kuvatessa rajasin ne pois, ne näyttivät niin... no epämääräisiltä. ;) Hakusessa onkin jonkinlaiset siistit lokerikot papereille ja teline kynille, mieluiten mustat. Jos teillä on heittää vinkkejä sellaisista, niin otan ne ilolla vastaan. Tietokone on myös hankintalistalla, vanha kone on ihan lopussa vuosien käytön jälkeen. Kaikenlaista pientä on siis ostoslistalla, miten teillä, onko työhuone kuosissa vai kaipaako se säätämistä?

-Outi-









Lumikallio blogi löytyy nyt Instagramista nimellä @lumikallio_outi

Raikastusta raitamatolla

Kevään tullen kaipaa raikastusta sisustukseen. Meidän vierashuoneessa on ollut trendikäs etninen matto, mutta nyt auringon paistaessa ikkunoista se alkoi näyttämään jokseenkin raskaalta ja vähän tunkkaiseltakin. Raitamatto tuo huoneeseen kaivattua raikkautta ja valoisuutta, ja kyllähän tuo raita nyt on pirteä, siitä ei pääse mihinkään. Kummasta ilmeestä sinä pidät enemmän? 

Huoneessa on uusia viherkasviakin, sain ystävältä anopinhampaan alkuja ja Taajamafarmari blogin Maijalta sain mm. traakkipuun alkuja.  Laitoin kaksi alkua tuohon mustaan ruukkuun, hyvin ne vihertää ainakin toistaiseksi. Näillä ystäviltä saaduilla aluilla on muuten ihan eri viehätysvoima kuin kaupasta ostetuilla. Niissä kun on mukana joku muisto ja tarina, ehkä niiden hoitoonkin tulee satsattua aavistuksen verran enemmän aikaa.

Aurinkoista viikonloppua kaikille!

-Outi- 

Vierashuone nyt



Vierashuone ennen


Lumikallio löytyy nyt myös Blogit.fi-sivustolta.

Rukan kauneimmat hiihtoreitit

Lomaviikko mennä hujahti nopeasti. Viikko oli todella rentouttava, tällä kertaa itselläni aikaa kului enemmän hiihtoladulla kuin rinteessä, kilometrejä kertyikin mukavasti kauniissa maisemissa. Laitan teille tähän postaukseen kuvia ja vähän infoa muutamista hiihtämistämme reiteistä. Valtavaaran hiihtoreitti vei ihan täysin sydämeni, niin upea reitti, suosittelen sitä ihan kaikille hiihdosta innostuneille.

Valtavaara

Meidän lomaviikon viimeinen hiihtoretki huipentui Valtavaaran lumisiin maisemiin. Valtavaara on Pohjois-Pohjanmaan korkein kohta, sen korkeus on 492m. Se on mielestäni Rukan kaunein hiihtoreitti, ihan kuin olisi hiihtänyt talvisessa satumaassa. Alue sijaitsee valtaosaltaan muuta Kuusamoa korkeammalla, joten alueella on paljon erilaisia luontotyyppejä. Suojelualueelta löytyy paljaita kallioita, kuusimetsiä sekä soisia painanteita. 

Matkan varrelta löytyy kota, puuvaja ja wc, sekä Valtavaaran laella on entinen palovartijan tupa, joka on nykyään käytössä päivätupana retkeilijöille. Osa Valtavaaran reitistä kuuluu Karhunkierrokseen. mieltä jäikin kutkuttelemaan keväinen tai syksyinen vaellus alueella. Kiikarit pitäisi muistaa pakata mukaan, sillä Valtavaaran alue tunnetaan erityisesti linnuistaan. Nauttikaahan maisemista, siellä sielu ja silmä lepäsi.




Pyhävaara

Lumipyry iski vasten kasvoja, kun lähdimme hiihtelemään Talvijärveltä kohti Pyhävaaraa. Uurastus palkittiin, kun pääsimme metsän siimekseen tuulelta suojaan. Jossakin vaiheessa lumipyry loppui ja saimme hiihtää upeiden lumesta notkuvien puiden keskellä.

Pyhävaaran huipulta löytyy näköalapaikka, kota, puuvaja ja wc. Pyhän Jyssäyksen lumikenkäreittiä pääsee myös Pyhävaaran huipulle. Kun huipulta laskettelee alas ja hiihtää Vuosselin reittiä kohti, vastaan tulee Korpikahvila, mistä löytyy viihtyisän kahvilan lisäksi kota ja makkaranpaistopaikka. Siitä mutkittelimme takaisin kohti Talvijärveä, tämä reitti taisikin olla pisin lenkkimme loman aikana.



Vuosselin reitillä riitti vilskettä, se on suosittu reitti lapsiperheiden keskuudessa. Ruuhka-aikana Vuosellin reitiltä ei haluamaani luonnonrauhaa löytynyt. Matkan varrelta löytyy Kahvila Lammintupa, jonka yhteydessä on poro- ja vetokoiratarhat, mahdollisuus on siis poro- ja/tai huskyajeluun. Luin jostakin, että se olisi Rukan suosituin käyntikohde. Vuosselin reitin varrella on myös Korpikahvila ja Uuttusuon maja, mukavia hengähdyspaikkoja löytyy siis monta.

Alimmainen kuva on meidän ensimmäisen päivän hiihtolenkiltä, kiersimme Konttaisen lenkin. Siellä oli rauhallista, ja vaikka reitti ei maisemiltaan vedä vertoja Valta- ja Pyhävaaralle, niin mukava reitti sekin on. Jos nauttii tasaisemmasta maastosta, niin suosittelen Konttaisen latuja. Kelohongissa parveilevat kuukkelit kruunasivat tämän hiihtolenkin, tämä kuvaaja nautti niin näkemästään, että unohti kuvata tapahtuman. ;)




Tervetuloa seuraamaan Lumikallio-blogia Instagramissa ja Facebookissa.